luuttu

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Luuttu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
luuttu

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luuttu (1-C) (monikko luutut)

  1. keskiajalta lähtien Euroopassa käytetty kielisoitin
  2. (arkikieltä) moppi tai riepu, rätti, jolla pestään lattia tai pöytä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluːt̪.t̪u/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luuttu luutut
genetiivi luutun luuttujen
partitiivi luuttua luuttuja
akkusatiivi luuttu; luutun luutut
sisäpaikallissijat
inessiivi luutussa luutuissa
elatiivi luutusta luutuista
illatiivi luuttuun luuttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luutulla luutuilla
ablatiivi luutulta luutuilta
allatiivi luutulle luutuille
muut sijamuodot
essiivi luuttuna luuttuina
translatiivi luutuksi luutuiksi
abessiivi luututta luutuitta
instruktiivi luutuin
komitatiivi luuttuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

arkkiluuttu, barokkiluuttu, bassoluuttu, lattialuuttu, renessanssiluuttu

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
  • (rätti, murteellinen) luutu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luuttu Kielitoimiston sanakirjassa