luuttu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Luuttu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luuttu (1-C) (monikko luutut)

  1. keskiajalta lähtien Euroopassa käytetty kielisoitin
  2. (arkikieltä) moppi tai riepu, rätti, jolla pestään lattia tai pöytä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluːt̪.t̪u/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luuttu luutut
genetiivi luutun luo luuttujen luo
partitiivi luuttua luuttuja luo
akkusatiivi luuttu; luutun luo luutut
sisäpaikallissijat
inessiivi luutussa luo luutuissa
elatiivi luutusta luo luutuista
illatiivi luuttuun luo luuttuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi luutulla luo luutuilla
ablatiivi luutulta luo luutuilta
allatiivi luutulle luo luutuille
muut sijamuodot
essiivi luuttuna luo luuttuina luo
translatiivi luutuksi luo luutuiksi
abessiivi luututta luutuitta
instruktiivi luutuin
komitatiivi luuttuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
  • (rätti, murteellinen) luutu

Aiheesta muualla[muokkaa]