lutkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lutkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä lutkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lutkuttaminen | lutkuttamiset |
| genetiivi | lutkuttamisen | lutkuttamisten lutkuttamisien |
| partitiivi | lutkuttamista | lutkuttamisia |
| akkusatiivi | lutkuttaminen; lutkuttamisen |
lutkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lutkuttamisessa | lutkuttamisissa |
| elatiivi | lutkuttamisesta | lutkuttamisista |
| illatiivi | lutkuttamiseen | lutkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lutkuttamisella | lutkuttamisilla |
| ablatiivi | lutkuttamiselta | lutkuttamisilta |
| allatiivi | lutkuttamiselle | lutkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lutkuttamisena (lutkuttamisna) |
lutkuttamisina |
| translatiivi | lutkuttamiseksi | lutkuttamisiksi |
| abessiivi | lutkuttamisetta | lutkuttamisitta |
| instruktiivi | – | lutkuttamisin |
| komitatiivi | – | lutkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lutkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lutkuttamis- | |