luritus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luritus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlurit̪us/
- tavutus: lu‧ri‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luritus | luritukset |
genetiivi | lurituksen | luritusten lurituksien |
partitiivi | luritusta | lurituksia |
akkusatiivi | luritus; lurituksen |
luritukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lurituksessa | lurituksissa |
elatiivi | lurituksesta | lurituksista |
illatiivi | luritukseen | lurituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lurituksella | lurituksilla |
ablatiivi | luritukselta | lurituksilta |
allatiivi | luritukselle | lurituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lurituksena | lurituksina |
translatiivi | luritukseksi | lurituksiksi |
abessiivi | lurituksetta | lurituksitta |
instruktiivi | – | lurituksin |
komitatiivi | – | lurituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luritukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
luritus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä lurittaa (lurit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. lurittaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luritus Kielitoimiston sanakirjassa