luottelu
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]luottelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈluo̯t̪ːelu/
- tavutus: luot‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luottelu | luottelut |
genetiivi | luottelun | luottelujen luotteluiden luotteluitten |
partitiivi | luottelua | luotteluita luotteluja |
akkusatiivi | luottelu; luottelun |
luottelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luottelussa | luotteluissa |
elatiivi | luottelusta | luotteluista |
illatiivi | luotteluun | luotteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luottelulla | luotteluilla |
ablatiivi | luottelulta | luotteluilta |
allatiivi | luottelulle | luotteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luotteluna | luotteluina |
translatiivi | luotteluksi | luotteluiksi |
abessiivi | luottelutta | luotteluitta |
instruktiivi | – | luotteluin |
komitatiivi | – | luotteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luottelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. luotteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- luottelu Kielitoimiston sanakirjassa