luiska
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]luiska (10)
- kalteva kulkutaso tai -ramppi
- Portaikon yhteydessä on luiska pyörätuoleja ja lastenvaunuja varten.
- (arkkitehtuuri, sotatiede) linnoituksen edessä sijaitseva loiva rinne[1]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlui̯skɑ/
- tavutus: luis‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
| kieliopilliset sijamuodot | |||||
| nominatiivi | luiska | luiskat | |||
| genetiivi | luiskan | luiskien (luiskain) | |||
| partitiivi | luiskaa | luiskia | |||
| akkusatiivi | luiska; luiskan |
luiskat | |||
| sisäpaikallissijat | |||||
| inessiivi | luiskassa | luiskissa | |||
| elatiivi | luiskasta | luiskista | |||
| illatiivi | luiskaan | luiskiin | |||
| ulkopaikallissijat | |||||
| adessiivi | luiskalla | luiskilla | |||
| ablatiivi | luiskalta | luiskilta | |||
| allatiivi | luiskalle | luiskille | |||
| muut sijamuodot | |||||
| essiivi | luiskana | luiskina | |||
| translatiivi | luiskaksi | luiskiksi | |||
| abessiivi | luiskatta | luiskitta | |||
| instruktiivi | – | luiskin | |||
| komitatiivi | – | luiskine- + omistusliite | |||
| vartalot | |||||
| vokaalivartalo | luiska- | ||||
| heikko vartalo | - | ||||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo |
- | ||
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: luiskata
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ "Linnoitussanastoa", Linnat ja linnoitukset, s. 63–64. Helsinki: Museoviraston rakennushistorian osasto, 1975.