lonksutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lonksutus (39)

  1. lonksuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloŋksut̪us/
  • tavutus: lonk‧su‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lonksutus lonksutukset
genetiivi lonksutuksen lonksutusten
lonksutuksien
partitiivi lonksutusta lonksutuksia
akkusatiivi lonksutus;
lonksutuksen
lonksutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lonksutuksessa lonksutuksissa
elatiivi lonksutuksesta lonksutuksista
illatiivi lonksutukseen lonksutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lonksutuksella lonksutuksilla
ablatiivi lonksutukselta lonksutuksilta
allatiivi lonksutukselle lonksutuksille
muut sijamuodot
essiivi lonksutuksena lonksutuksina
translatiivi lonksutukseksi lonksutuksiksi
abessiivi lonksutuksetta lonksutuksitta
instruktiivi lonksutuksin
komitatiivi lonksutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lonksutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lonksutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä lonksuttaa (lonksut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]