loivuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
loivuus (40)
- se, että on loiva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈloi̯ʋuːs/
- tavutus: loi‧vuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loivuus | loivuudet |
| genetiivi | loivuuden | loivuuksien |
| partitiivi | loivuutta | loivuuksia |
| akkusatiivi | loivuus; loivuuden |
loivuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loivuudessa | loivuuksissa |
| elatiivi | loivuudesta | loivuuksista |
| illatiivi | loivuuteen | loivuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loivuudella | loivuuksilla |
| ablatiivi | loivuudelta | loivuuksilta |
| allatiivi | loivuudelle | loivuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loivuutena | loivuuksina |
| translatiivi | loivuudeksi | loivuuksiksi |
| abessiivi | loivuudetta | loivuuksitta |
| instruktiivi | – | loivuuksin |
| komitatiivi | – | loivuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | loivuude- | |
| vahva vartalo | loivuute- | |
| konsonantti- vartalo |
loivuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan loiva vartalosta loiv- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on loiva
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loivuus Kielitoimiston sanakirjassa