loiva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
loiva (10) (komparatiivi loivempi, superlatiivi loivin) (taivutus[luo])
- vähitellen nouseva tai laskeva, hitaasti kaareutuva, ilmaisee vähittäistä muutosta
- Loiva mäki.
- Tien loiva mutka.
- Loiva käännös.
- Loivassa negatiivissa vierekkäiset sävyerot sulautuvat toisiinsa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈloi̯ʋɑ/
- tavutus: loi‧va
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loiva Kielitoimiston sanakirjassa