loiva

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

loiva (10) (komparatiivi loivempi, superlatiivi loivin) (taivutus[luo])

  1. vähitellen nouseva tai laskeva, hitaasti kaareutuva, ilmaisee vähittäistä muutosta
    Loiva mäki.
    Tien loiva mutka.
    Loiva käännös.
    Loivassa negatiivissa vierekkäiset sävyerot sulautuvat toisiinsa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloi̯ʋɑ/
  • tavutus: loi‧va

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • loiva Kielitoimiston sanakirjassa