loimuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
loimuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä loimuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loimuttava | loimuttavat |
| genetiivi | loimuttavan | loimuttavien (loimuttavain) |
| partitiivi | loimuttavaa | loimuttavia |
| akkusatiivi | loimuttava; loimuttavan | loimuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loimuttavassa | loimuttavissa |
| elatiivi | loimuttavasta | loimuttavista |
| illatiivi | loimuttavaan | loimuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loimuttavalla | loimuttavilla |
| ablatiivi | loimuttavalta | loimuttavilta |
| allatiivi | loimuttavalle | loimuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loimuttavana | loimuttavina |
| translatiivi | loimuttavaksi | loimuttaviksi |
| abessiivi | loimuttavatta | loimuttavitta |
| instruktiivi | – | loimuttavin |
| komitatiivi | – | loimuttavine |
Verbi[muokkaa]
loimuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä loimuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loimuttava | loimuttavat |
| genetiivi | loimuttavan | loimuttavien (loimuttavain) |
| partitiivi | loimuttavaa | loimuttavia |
| akkusatiivi | loimuttava; loimuttavan | loimuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loimuttavassa | loimuttavissa |
| elatiivi | loimuttavasta | loimuttavista |
| illatiivi | loimuttavaan | loimuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loimuttavalla | loimuttavilla |
| ablatiivi | loimuttavalta | loimuttavilta |
| allatiivi | loimuttavalle | loimuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loimuttavana | loimuttavina |
| translatiivi | loimuttavaksi | loimuttaviksi |
| abessiivi | loimuttavatta | loimuttavitta |
| instruktiivi | – | loimuttavin |
| komitatiivi | – | loimuttavine |