loikoillut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
loikoillut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä loikoilla
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loikoillut | loikoilleet |
genetiivi | loikoilleen | loikoilleiden loikoilleitten |
partitiivi | loikoillutta | loikoilleita |
akkusatiivi | loikoillut; loikoilleen | loikoilleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loikoilleessa | loikoilleissa |
elatiivi | loikoilleesta | loikoilleista |
illatiivi | loikoilleeseen | loikoilleisiin loikoilleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loikoilleella | loikoilleilla |
ablatiivi | loikoilleelta | loikoilleilta |
allatiivi | loikoilleelle | loikoilleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loikoilleena | loikoilleina |
translatiivi | loikoilleeksi | loikoilleiksi |
abessiivi | loikoilleetta | loikoilleitta |
instruktiivi | – | loikoillein |
komitatiivi | – | loikoilleine |