loikoilla

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

loikoilla (67) (taivutus[luo])[1]

  1. maata rennosti
    Loikoilin perjantai-illan sohvalla television ääressä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloi̯koi̯lːɑˣ/
  • tavutus: loi‧koil‧la

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67