lietsoja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lietsoja (10)
- se, joka lietsoo; toiminnan kiihottaja
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlie̯t̪sojɑ/
- tavutus: liet‧so‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lietsoja | lietsojat |
| genetiivi | lietsojan | lietsojien (lietsojain) |
| partitiivi | lietsojaa | lietsojia |
| akkusatiivi | lietsoja; lietsojan |
lietsojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lietsojassa | lietsojissa |
| elatiivi | lietsojasta | lietsojista |
| illatiivi | lietsojaan | lietsojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lietsojalla | lietsojilla |
| ablatiivi | lietsojalta | lietsojilta |
| allatiivi | lietsojalle | lietsojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lietsojana | lietsojina |
| translatiivi | lietsojaksi | lietsojiksi |
| abessiivi | lietsojatta | lietsojitta |
| instruktiivi | – | lietsojin |
| komitatiivi | – | lietsojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lietsoja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, joka lietsoo; toiminnan kiihottaja
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- lietsoja Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]lietsoja
- monikon partitiivimuoto sanasta lietso