lietsoa

Suomi

Substantiivi

lietsoa

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta lietso

Verbi

lietsoa (52) (taivutus)

1. puhaltaa palkeilla ilmaa hiiliin tai tuleen palamisen kiihdyttämiseksi

   Kisälli lietsoi ahjon hiiliä.

   Pojat lietsoivat palkeilla huonosti vetävää takkaa niin, että tuhka pöllysi.

2. (kuvaannollisesti) tietoisesti (yrittää) saada aikaan, aiheuttaa, kiihdyttää (jtak kielteistä)

   lietsoa vihaa ihmisten välille

Käännökset

1. lietsoa

englanti: blasta ruotsi: pusta, blästra

saksa: entfachen

2. tietoisesti (yrittää) saada aikaan jtak kielteistä

englanti: wage, ferment, provoke, instigate espanja: incitar

ruotsi: underblåsa saksa: entfachen

Liittyvät sanat

• liehtoa
• lietso
• palkeet

Aiheesta muualla

• lietsoa Kielitoimiston sanakirjassa