liehittelijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liehittelijä (12)
- henkilö, joka liehittelee, imartelija
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liehittelijä | liehittelijät |
| genetiivi | liehittelijän | liehittelijöiden liehittelijöitten (liehittelijäin) |
| partitiivi | liehittelijää | liehittelijöitä |
| akkusatiivi | liehittelijä; liehittelijän |
liehittelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liehittelijässä | liehittelijöissä |
| elatiivi | liehittelijästä | liehittelijöistä |
| illatiivi | liehittelijään | liehittelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liehittelijällä | liehittelijöillä |
| ablatiivi | liehittelijältä | liehittelijöiltä |
| allatiivi | liehittelijälle | liehittelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liehittelijänä | liehittelijöinä |
| translatiivi | liehittelijäksi | liehittelijöiksi |
| abessiivi | liehittelijättä | liehittelijöittä |
| instruktiivi | – | liehittelijöin |
| komitatiivi | – | liehittelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | liehittelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi liehitellä ((vahva) vokaalivartalo liehittele- → j:n edellä liehitteli-) + johdin -jä
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka liehittelee, imartelija
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- liehittelijä Kielitoimiston sanakirjassa