imartelija

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

imartelija (12)

  1. henkilö, joka imartelee

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imartelija imartelijat
genetiivi imartelijan imartelijoiden
imartelijoitten
(imartelijain)
partitiivi imartelijaa imartelijoita
akkusatiivi imartelija;
imartelijan
imartelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi imartelijassa imartelijoissa
elatiivi imartelijasta imartelijoista
illatiivi imartelijaan imartelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imartelijalla imartelijoilla
ablatiivi imartelijalta imartelijoilta
allatiivi imartelijalle imartelijoille
muut sijamuodot
essiivi imartelijana imartelijoina
translatiivi imartelijaksi imartelijoiksi
abessiivi imartelijatta imartelijoitta
instruktiivi imartelijoin
komitatiivi imartelijoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]