levä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: leva ja Levä


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

levä (10)

Ulva lactuca -levää
Wikipedia
Katso artikkeli Levä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. monenlaisia aitotumallisia yksi- tai monisoluisia eliöitä, joista osa luetaan protisteihin ja osa kasvikuntaan
  2. laajoista leväkasvustoista
    Meressä on levää.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈle̞ʋæ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi levä levät
genetiivi levän levien
(leväin)
partitiivi levää leviä
akkusatiivi levä;
levän
levät
sisäpaikallissijat
inessiivi levässä levissä
elatiivi levästä levistä
illatiivi levään leviin
ulkopaikallissijat
adessiivi levällä levillä
ablatiivi levältä leviltä
allatiivi levälle leville
muut sijamuodot
essiivi levänä levinä
translatiivi leväksi leviksi
abessiivi levättä levittä
instruktiivi levin
komitatiivi levine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

leväsieni, merilevä, näkinpartaislevä, panssarilevä, piilevä, punalevä, rakkolevä, ruskolevä, sahalaitalevä, sargassolevä, silmälevä, sinilevä, viherlevä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • levä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.