Siirry sisältöön

levä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Levä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Ulva lactuca -levää

Substantiivi

[muokkaa]

levä (10)

  1. monenlaisia aitotumallisia yksi- tai monisoluisia eliöitä, joista osa luetaan protisteihin ja osa kasvikuntaan
  2. laajoista leväkasvustoista varsinkin vesistöissä
    Meressä on levää.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈleʋæ/, [ˈle̞ʋæ]
  • tavutus: le‧vä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi levä levät
genetiivi levän levien
(leväin)
partitiivi levää leviä
akkusatiivi levä;
levän
levät
sisäpaikallissijat
inessiivi levässä levissä
elatiivi levästä levistä
illatiivi levään leviin
ulkopaikallissijat
adessiivi levällä levillä
ablatiivi levältä leviltä
allatiivi levälle leville
muut sijamuodot
essiivi levänä levinä
translatiivi leväksi leviksi
abessiivi levättä levittä
instruktiivi levin
komitatiivi levine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo levä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Sanan alkuperä on epäselvä. Sitä on aiemmin pidetty levä-sanan yhteyteen kuuluvana germaanisena lainana[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kultalevä, levämerihevonen, leväperäinen, leväsieni, merilevä, näkinpartaislevä, panssarilevä, piilevä, punalevä, rakkolevä, ruskolevä, sahalaitalevä, sargassolevä, silmälevä, sinilevä, tarttumalevä, viherlevä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • levä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4936 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”levä:2”.