piilevä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
piilevä (10)
- jota ei voi tai on vaikea ulkoapäin havaita; sellainen, joka piilee
- Piilevä kyky jää usein havaitsematta.
- Piilevät taudit aiheuttavat riskin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈpiːle̞ʋæ]
Etymologia[muokkaa]
Aktiivin partisiipin preesens verbistä piillä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: piilevyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- piilevä Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
piilevä (10)
- ruskeisiin leviin kuuluvia leviä (Bacillariophyta), joilla on piidioksidista koostuva soluseinä
- Useat piilevät ovat yksisoluisia.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈpiːˌle̞ʋæ]
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. Bacillariophyta-ryhmän levä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
piilevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä piillä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piilevä | piilevät |
genetiivi | piilevän | piilevien (piileväin) |
partitiivi | piilevää | piileviä |
akkusatiivi | piilevä; piilevän | piilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piilevässä | piilevissä |
elatiivi | piilevästä | piilevistä |
illatiivi | piilevään | piileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piilevällä | piilevillä |
ablatiivi | piilevältä | piileviltä |
allatiivi | piilevälle | piileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piilevänä | piilevinä |
translatiivi | piileväksi | piileviksi |
abessiivi | piilevättä | piilevittä |
instruktiivi | – | piilevin |
komitatiivi | – | piilevine |