lepuuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lepuuttaminen (38)
- teonnimi verbistä lepuuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lepuuttaminen | lepuuttamiset |
| genetiivi | lepuuttamisen | lepuuttamisten lepuuttamisien |
| partitiivi | lepuuttamista | lepuuttamisia |
| akkusatiivi | lepuuttaminen; lepuuttamisen |
lepuuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lepuuttamisessa | lepuuttamisissa |
| elatiivi | lepuuttamisesta | lepuuttamisista |
| illatiivi | lepuuttamiseen | lepuuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lepuuttamisella | lepuuttamisilla |
| ablatiivi | lepuuttamiselta | lepuuttamisilta |
| allatiivi | lepuuttamiselle | lepuuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lepuuttamisena (lepuuttamisna) |
lepuuttamisina |
| translatiivi | lepuuttamiseksi | lepuuttamisiksi |
| abessiivi | lepuuttamisetta | lepuuttamisitta |
| instruktiivi | – | lepuuttamisin |
| komitatiivi | – | lepuuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lepuuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lepuuttamis- | |