lepuuttaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lepuuttaja (10)
- (merenkulku) aluksen laidalle ripustettava pehmustettu kappale estämään laidan kolhiintuminen laituriin tai muuhun esteeseen
- (keittiö) työtasoa suojaava asetti, pidike tai teline jolle kauha tms. voidaan asettaa kun sitä ei käytetä
- kauhanlepuuttaja
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlepuːt̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: le‧puut‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lepuuttaja | lepuuttajat |
genetiivi | lepuuttajan | lepuuttajien (lepuuttajain) |
partitiivi | lepuuttajaa | lepuuttajia |
akkusatiivi | lepuuttaja; lepuuttajan |
lepuuttajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lepuuttajassa | lepuuttajissa |
elatiivi | lepuuttajasta | lepuuttajista |
illatiivi | lepuuttajaan | lepuuttajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lepuuttajalla | lepuuttajilla |
ablatiivi | lepuuttajalta | lepuuttajilta |
allatiivi | lepuuttajalle | lepuuttajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lepuuttajana | lepuuttajina |
translatiivi | lepuuttajaksi | lepuuttajiksi |
abessiivi | lepuuttajatta | lepuuttajitta |
instruktiivi | – | lepuuttajin |
komitatiivi | – | lepuuttajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lepuuttaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta lepuuttaa (vahva vartalo lepuutta- + -ja)
Käännökset[muokkaa]
1. aluksen laidan pehmuste
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (slangia) fenderi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lepuuttaja Kielitoimiston sanakirjassa