lepo

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Lepo


Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

lepo!

  1. (sodankäynti) käsky jolla sotilaat siirtävät perusasennosta vasenta jalkaansa noin oman jalkansa verran vasemmalle ja hellittävät hieman korostettua ryhtiään

Käännökset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lepo (1-E)

  1. nukkuminen tai kiireetön paikoillaan oleminen, rauhoittuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈle̞po̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lepo levot
genetiivi levon lepojen
partitiivi lepoa lepoja
akkusatiivi lepo; levon levot
sisäpaikallissijat
inessiivi levossa levoissa
elatiivi levosta levoista
illatiivi lepoon lepoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi levolla levoilla
ablatiivi levolta levoilta
allatiivi levolle levoille
muut sijamuodot
essiivi lepona lepoina
translatiivi levoksi levoiksi
abessiivi levotta levoitta
instruktiivi levoin
komitatiivi lepoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aselepo, hermolepo, lepoaika, lepoasento, lepoaste, lepohetki, lepokausi, lepokitka, lepokoti, lepolesti, lepopaikka, lepopäivä, leposävel, lepotauko, lepotila, lepotuoli, lepovirta, lepovuoro, päivälepo, ruokalepo, sunnuntailepo, viikkolepo, vuodelepo, yölepo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lepo Kielitoimiston sanakirjassa