lepo
Katso myös: Lepo |
Suomi[muokkaa]
Interjektio[muokkaa]
lepo!
- (sodankäynti) käsky jolla sotilaat siirtävät perusasennosta vasenta jalkaansa noin oman jalkansa verran vasemmalle ja hellittävät hieman korostettua ryhtiään
Käännökset[muokkaa]
1. käsky
|
Substantiivi[muokkaa]
- nukkuminen tai kiireetön paikoillaan oleminen, rauhoittuminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlepo/, [ˈle̞po̞]
- tavutus: le‧po
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lepo | levot |
genetiivi | levon | lepojen |
partitiivi | lepoa | lepoja |
akkusatiivi | lepo; levon |
levot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | levossa | levoissa |
elatiivi | levosta | levoista |
illatiivi | lepoon | lepoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | levolla | levoilla |
ablatiivi | levolta | levoilta |
allatiivi | levolle | levoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lepona | lepoina |
translatiivi | levoksi | levoiksi |
abessiivi | levotta | levoitta |
instruktiivi | – | levoin |
komitatiivi | – | lepoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | levo- | |
vahva vartalo | lepo- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: levollinen, levoton
Yhdyssanat[muokkaa]
aselepo, hermolepo, lepoaika, lepoasento, lepoaste, lepohetki, lepokausi, lepokitka, lepokoti, lepolesti, lepopaikka, lepopäivä, leposävel, lepotauko, lepotila, lepotuoli, lepovirta, lepovuoro, päivälepo, ruokalepo, sunnuntailepo, viikkolepo, vuodelepo, yölepo
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lepo Kielitoimiston sanakirjassa