lepokitka

Suomi

Substantiivi

lepokitka (9)

1. (fysiikka) toistensa suhteen paikallaan pysyvien kappaleiden välinen kitka

Ääntäminen

• IPA: /ˈlepoˌkit̪kɑ/
• tavutus: le‧po‧kit‧ka

Etymologia

yhdyssana sanoista lepo ja kitka

Käännökset

1. toistensa suhteen paikallaan pysyvien kappaleiden välinen kitka

englanti: static friction

ruotsi: statisk friktion, vilofriktion

Liittyvät sanat

• lähtökitka

Yhdyssanat

• lepokitkakerroin

Vieruskäsitteet

• liikekitka

Aiheesta muualla

• lepokitka Kielitoimiston sanakirjassa