leijailu

Suomi

Substantiivi

leijailu (2)

leijaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈlei̯jɑi̯lu/
tavutus: lei‧jai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	leijailu	leijailut
genetiivi	leijailun	leijailujen leijailuiden leijailuitten
partitiivi	leijailua	leijailuita leijailuja
akkusatiivi	leijailu; leijailun	leijailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	leijailussa	leijailuissa
elatiivi	leijailusta	leijailuista
illatiivi	leijailuun	leijailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	leijailulla	leijailuilla
ablatiivi	leijailulta	leijailuilta
allatiivi	leijailulle	leijailuille
muut sijamuodot
essiivi	leijailuna	leijailuina
translatiivi	leijailuksi	leijailuiksi
abessiivi	leijailutta	leijailuitta
instruktiivi	–	leijailuin
komitatiivi	–	leijailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	leijailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi leijailla (vokaalivartalo leijaile- ) + johdin -u

Käännökset

1. leijaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

leijailu Kielitoimiston sanakirjassa