laukkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laukkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laukata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laukkaava | laukkaavat |
| genetiivi | laukkaavan | laukkaavien (laukkaavain) |
| partitiivi | laukkaavaa | laukkaavia |
| akkusatiivi | laukkaava; laukkaavan | laukkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laukkaavassa | laukkaavissa |
| elatiivi | laukkaavasta | laukkaavista |
| illatiivi | laukkaavaan | laukkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laukkaavalla | laukkaavilla |
| ablatiivi | laukkaavalta | laukkaavilta |
| allatiivi | laukkaavalle | laukkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laukkaavana | laukkaavina |
| translatiivi | laukkaavaksi | laukkaaviksi |
| abessiivi | laukkaavatta | laukkaavitta |
| instruktiivi | – | laukkaavin |
| komitatiivi | – | laukkaavine |