laukkaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
laukkaaminen (38)
- teonnimi verbistä laukata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laukkaaminen | laukkaamiset |
| genetiivi | laukkaamisen | laukkaamisten laukkaamisien |
| partitiivi | laukkaamista | laukkaamisia |
| akkusatiivi | laukkaaminen; laukkaamisen |
laukkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laukkaamisessa | laukkaamisissa |
| elatiivi | laukkaamisesta | laukkaamisista |
| illatiivi | laukkaamiseen | laukkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laukkaamisella | laukkaamisilla |
| ablatiivi | laukkaamiselta | laukkaamisilta |
| allatiivi | laukkaamiselle | laukkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laukkaamisena (laukkaamisna) |
laukkaamisina |
| translatiivi | laukkaamiseksi | laukkaamisiksi |
| abessiivi | laukkaamisetta | laukkaamisitta |
| instruktiivi | – | laukkaamisin |
| komitatiivi | – | laukkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laukkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laukkaamis- | |