lankutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lankutus (39)

  1. lankuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑŋkut̪us/
  • tavutus: lan‧ku‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lankutus lankutukset
genetiivi lankutuksen lankutusten
lankutuksien
partitiivi lankutusta lankutuksia
akkusatiivi lankutus;
lankutuksen
lankutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lankutuksessa lankutuksissa
elatiivi lankutuksesta lankutuksista
illatiivi lankutukseen lankutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lankutuksella lankutuksilla
ablatiivi lankutukselta lankutuksilta
allatiivi lankutukselle lankutuksille
muut sijamuodot
essiivi lankutuksena lankutuksina
translatiivi lankutukseksi lankutuksiksi
abessiivi lankutuksetta lankutuksitta
instruktiivi lankutuksin
komitatiivi lankutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lankutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lankutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä lankuttaa (lankut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]