lankeemus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lankeemus (39)
- lankeaminen, hairahtaminen, hairahtuminen
- Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
- syntiin~
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑŋkeːmus/
- tavutus: lan‧kee‧mus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lankeemus | lankeemukset |
| genetiivi | lankeemuksen | lankeemusten lankeemuksien |
| partitiivi | lankeemusta | lankeemuksia |
| akkusatiivi | lankeemus; lankeemuksen |
lankeemukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lankeemuksessa | lankeemuksissa |
| elatiivi | lankeemuksesta | lankeemuksista |
| illatiivi | lankeemukseen | lankeemuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lankeemuksella | lankeemuksilla |
| ablatiivi | lankeemukselta | lankeemuksilta |
| allatiivi | lankeemukselle | lankeemuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lankeemuksena | lankeemuksina |
| translatiivi | lankeemukseksi | lankeemuksiksi |
| abessiivi | lankeemuksetta | lankeemuksitta |
| instruktiivi | – | lankeemuksin |
| komitatiivi | – | lankeemuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lankeemukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lankeemus- | |
Etymologia
[muokkaa]verbistä langeta johtimella -mus (muokkautunut muodosta *lankeamus)
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- lankeemus Kielitoimiston sanakirjassa