lande
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lande (8)
- (slangia) maaseutu, nimityksellä tarkoitetaan usein myös koko Helsingin tai Pääkaupunkiseudun ulkopuolista Suomea
- Mennään kesäksi landelle.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑnde/
- tavutus: lan‧de
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lande | landet |
genetiivi | landen | landejen (landein) |
partitiivi | landea | landeja |
akkusatiivi | lande; landen |
landet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | landessa | landeissa |
elatiivi | landesta | landeista |
illatiivi | landeen | landeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | landella | landeilla |
ablatiivi | landelta | landeilta |
allatiivi | landelle | landeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | landena | landeina |
translatiivi | landeksi | landeiksi |
abessiivi | landetta | landeitta |
instruktiivi | – | landein |
komitatiivi | – | landeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lande- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- lande Kielitoimiston sanakirjassa
Ranska
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lande f. (monikko landes [luo])
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lande Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)
Saksa
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]lande
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä landen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä landen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä landen
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä landen