lande

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lande (8)

  1. (slangia) maaseutu
    Mennään kesäksi landelle.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lande landet
genetiivi landen landejen
(landein)
partitiivi landea landeja
akkusatiivi lande;
landen
landet
sisäpaikallissijat
inessiivi landessa landeissa
elatiivi landesta landeista
illatiivi landeen landeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi landella landeilla
ablatiivi landelta landeilta
allatiivi landelle landeille
muut sijamuodot
essiivi landena landeina
translatiivi landeksi landeiksi
abessiivi landetta landeitta
instruktiivi landein
komitatiivi landeine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lande Kielitoimiston sanakirjassa

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lande f. (monikko landes [luo])

  1. nummi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lande Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lande

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä landen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä landen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä landen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä landen