maaseutu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maaseutu
- harvaan asuttu, us. haja-asutettu alue kaupunkien ulkopuolella
- Pekka asuu nykyään maaseudulla pienessä kylässä.
- Maaseudun autioituminen on lähes pysähtynyt.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑːˌseu̯t̪u/
- tavutus: maa‧seu‧tu
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista maa ja seutu
Sana on oppitekoinen uudissana, jonka ensiesiintymä suomen kirjakielessä on Daniel Europaeuksen 1853 ilmestyneessä teoksessa Svenskt-Finskt Handlexikon - Ruotsalais-suomalainen sanakirja.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. harvaan asuttu, us. haja-asutettu alue kaupunkien ulkopuolella
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
maaseutuasutus, maaseutukaupunki, maaseutukeskus, maaseutukiertue, maaseutukunta, maaseutuväestö
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 662. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.