lana

Katso myös: låna

Suomi

Substantiivi

lana (9)

1. tienpinnan tai kynnetyn pellon tasoittamiseen käytettävä laite

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑnɑ/

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lana	lanat
genetiivi	lanan	lanojen (lanain)
partitiivi	lanaa	lanoja
akkusatiivi	lana; lanan	lanat
sisäpaikallissijat
inessiivi	lanassa	lanoissa
elatiivi	lanasta	lanoista
illatiivi	lanaan	lanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lanalla	lanoilla
ablatiivi	lanalta	lanoilta
allatiivi	lanalle	lanoille
muut sijamuodot
essiivi	lanana	lanoina
translatiivi	lanaksi	lanoiksi
abessiivi	lanatta	lanoitta
instruktiivi	–	lanoin
komitatiivi	–	lanoine- + omistusliite

Käännökset

1. tasoittamiseen käytettävä laite

englanti: drag

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: lanata

Aiheesta muualla

• lana Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

lana f. (monikko lanas)

1. villa

Etymologia

• latinan sanasta lāna 'villa'

Italia

Substantiivi

lana f. (monikko lane)

1. villa

Etymologia

latinan sanasta lana ’villa’

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	lāna	lānae
akkusatiivi	lānam [luo]	lānās [luo]
genetiivi	lānae [luo]	lānārum [luo]
datiivi	lānae	lānīs
ablatiivi	lānā	lānīs [luo]

lāna f. (1)

1. villa