Siirry sisältöön

lana

Wikisanakirjasta
Katso myös: Lana, lână, låna

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lana (9)

  1. tienpinnan tai kynnetyn pellon tasoittamiseen käytettävä laite

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑnɑ/
  • tavutus: la‧na

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lana lanat
genetiivi lanan lanojen
(lanain)
partitiivi lanaa lanoja
akkusatiivi lana;
lanan
lanat
sisäpaikallissijat
inessiivi lanassa lanoissa
elatiivi lanasta lanoista
illatiivi lanaan lanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lanalla lanoilla
ablatiivi lanalta lanoilta
allatiivi lanalle lanoille
muut sijamuodot
essiivi lanana lanoina
translatiivi lanaksi lanoiksi
abessiivi lanatta lanoitta
instruktiivi lanoin
komitatiivi lanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • lana Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lana f. (monikko lanas)

  1. villa

Etymologia

[muokkaa]
  • latinan sanasta lāna 'villa'

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lana f. (monikko lane[luo])

  1. villa

Etymologia

[muokkaa]

latinan sanasta lāna ’villa’

Kroatia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lana

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta lan

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiivilānalānae
akkusatiivilānamlānās
genetiivilānaelānārum
datiivilānaelānīs
ablatiivilānālānīs

lāna f. (1)

  1. villa