laakeri

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laakeri (6)

  1. laakeripuu
    Oi Hellaan laakeri ylhäinen, sinä ikävöity puu! (Aale Tynni)
  2. laakerien (Laurus) suvun kasvi
  3. laakerinlehti; laakeripuun oksat tai niistä tehty seppele
    Voittajat kruunattiin laakerein.
  4. (konetekniikka) kone-elin, jonka on tarkoitus vähentää kitkaa ja kulumista pyörivien osien välillä
    Akseli kiinnitetään laakereilla auton runkoon.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːkeri/, [ˈlɑ̝ːk̟e̞ri]
  • tavutus: laa‧ke‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laakeri laakerit
genetiivi laakerin laakerien
laakereiden
laakereitten
partitiivi laakeria laakereita
laakereja
akkusatiivi laakeri;
laakerin
laakerit
sisäpaikallissijat
inessiivi laakerissa laakereissa
elatiivi laakerista laakereista
illatiivi laakeriin laakereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laakerilla laakereilla
ablatiivi laakerilta laakereilta
allatiivi laakerille laakereille
muut sijamuodot
essiivi laakerina laakereina
translatiivi laakeriksi laakereiksi
abessiivi laakeritta laakereitta
instruktiivi laakerein
komitatiivi laakereine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

[1–3] kasvi: ruotsin sanasta lager < latinan sanasta laurus; Sana on lainattu ruotsista useita kertoja eri muodoissa. Nykyasu on peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

haulilaakeri, kivilaakeri, kuulalaakeri, kärkilaakeri, laakeriholkki, laakerikasvi, laakerikitka, laakerikivi, laakerimetalli, laakerinlehti, laakerinmarja, laakeripesä, laakeripinta, laakeripuu, laakeriseppele, laakeriöljy, liukulaakeri, neulalaakeri, orjanlaakeri, rullalaakeri, petilaakeri, vierintälaakeri

Idiomit[muokkaa]

  • levätä laakereillaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laakeri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 143. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.