kuulalaakeri
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kuulalaakeri (6)
- vierintälaakeri, jossa on kahden kehän välissä teräskuulat
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuːlɑˌlɑːkeri/
- tavutus: kuu‧la‧laa‧ke‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuulalaakeri | kuulalaakerit |
| genetiivi | kuulalaakerin | kuulalaakerien kuulalaakereiden kuulalaakereitten |
| partitiivi | kuulalaakeria | kuulalaakereita kuulalaakereja |
| akkusatiivi | kuulalaakeri; kuulalaakerin |
kuulalaakerit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuulalaakerissa | kuulalaakereissa |
| elatiivi | kuulalaakerista | kuulalaakereista |
| illatiivi | kuulalaakeriin | kuulalaakereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuulalaakerilla | kuulalaakereilla |
| ablatiivi | kuulalaakerilta | kuulalaakereilta |
| allatiivi | kuulalaakerille | kuulalaakereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuulalaakerina | kuulalaakereina |
| translatiivi | kuulalaakeriksi | kuulalaakereiksi |
| abessiivi | kuulalaakeritta | kuulalaakereitta |
| instruktiivi | – | kuulalaakerein |
| komitatiivi | – | kuulalaakereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuulalaakeri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vierintälaakeri, jossa on kahden kehän välissä teräskuulat
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: kuulalaakeroida
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuulalaakeri Kielitoimiston sanakirjassa