lässyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lässyttäminen (38)
- teonnimi verbistä lässyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lässyttäminen | lässyttämiset |
| genetiivi | lässyttämisen | lässyttämisten lässyttämisien |
| partitiivi | lässyttämistä | lässyttämisiä |
| akkusatiivi | lässyttäminen; lässyttämisen |
lässyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lässyttämisessä | lässyttämisissä |
| elatiivi | lässyttämisestä | lässyttämisistä |
| illatiivi | lässyttämiseen | lässyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lässyttämisellä | lässyttämisillä |
| ablatiivi | lässyttämiseltä | lässyttämisiltä |
| allatiivi | lässyttämiselle | lässyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lässyttämisenä (lässyttämisnä) |
lässyttämisinä |
| translatiivi | lässyttämiseksi | lässyttämisiksi |
| abessiivi | lässyttämisettä | lässyttämisittä |
| instruktiivi | – | lässyttämisin |
| komitatiivi | – | lässyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lässyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lässyttämis- | |