lässyttää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lässyttää (53-C) (taivutus[luo])
- (arkikieltä) puhua tarkoituksella pienen lapsen ääntämystä jäljitellen
- Älä lässytä, iso poika!
- (arkikieltä) puhua toisia ärsyttävästi, esimerkiksi hankalasti asioista, harkitsemattomasti tai inttämällä
- Aina säkin siinä jaksat lässyttää, ajattele välillä!
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlæsːyt̪ːæːˣ/
- tavutus: läs‧syt‧tää
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: lässyttäjä, lässytys
- verbit: lässytellä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lässyttää Kielitoimiston sanakirjassa