kyy
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kyy (18)
- Kyykäärme (Vipera berus), matelija, jota tavataan lähes koko Suomessa. Kyy on ainoa Suomen luonnossa elävä myrkkykäärme. Kyyn tunnistaa ruskehtavasta tai harmaasta väristä ja koko eläimen mittaisesta sahanteräjuovasta. Myös tummia yksivärisiä yksilöitä esiintyy, jolloin lajin määrittämiseksi kannattaa kiinnittää huomio silmäterän pystysuoruuteen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈk̟ʷyː]
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyy | kyyt |
| genetiivi | kyyn | kyiden kyitten |
| partitiivi | kyytä | kyitä |
| akkusatiivi | kyy; kyyn |
kyyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyyssä | kyissä |
| elatiivi | kyystä | kyistä |
| illatiivi | kyyhyn | kyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyyllä | kyillä |
| ablatiivi | kyyltä | kyiltä |
| allatiivi | kyylle | kyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyynä | kyinä |
| translatiivi | kyyksi | kyiksi |
| abessiivi | kyyttä | kyittä |
| instruktiivi | – | kyin |
| komitatiivi | – | kyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- kantauralin kije tai *küje; sukulaissanoja: unkarin kígyó, viron küü, moksan куй
Käännökset
[muokkaa]1. Vipera berus
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kyinen
Yhdyssanat
[muokkaa]aspiskyy, hietakyy, ketjukyy, kyykäärme, kyynpisto, kyypakkaus