kylvö
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kylvö (1)
- kylvämisen eli touonteon toteutus
- Entisaikaan nauriin kylvö oli ensimmäisiä toukotöitä.
- Männyn siemenet kylvöä varten saadaan kerätyistä kävyistä.
- Nykyisin kylvö on maataloudessa täysin koneellistettua.
- Tästä kylvöstä saadaan hyvä sato heinäkuussa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkylʋø/
- tavutus: kyl‧vö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kylvö | kylvöt |
| genetiivi | kylvön | kylvöjen |
| partitiivi | kylvöä | kylvöjä |
| akkusatiivi | kylvö; kylvön |
kylvöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kylvössä | kylvöissä |
| elatiivi | kylvöstä | kylvöistä |
| illatiivi | kylvöön | kylvöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kylvöllä | kylvöillä |
| ablatiivi | kylvöltä | kylvöiltä |
| allatiivi | kylvölle | kylvöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kylvönä | kylvöinä |
| translatiivi | kylvöksi | kylvöiksi |
| abessiivi | kylvöttä | kylvöittä |
| instruktiivi | – | kylvöin |
| komitatiivi | – | kylvöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kylvö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hajakylvö, hankikylvö, kevätkylvö, kylvöaika, kylvöala, kylvöaura, kylvöjuhla, kylvökannu, kylvökausi, kylvökeppi, kylvökoe, kylvökone, kylvökuokka, kylvölannoitin, kylvömailanen, kylvömetsä, kylvömies, kylvömuokkaus, kylvömäärä, kylvöniitty, kylvönteko, kylvönurmi, kylvöpelto, kylvöperuna, kylvösiemen, kylvösyvyys, kylvötiheys, kylvötyö, kylvövakka, kylvövako, käsinkylvö, luonnonkylvö, myrkynkylvö, perunankylvö, rivikylvö, ruutukylvö, syyskylvö, vakokylvö, vakoruutukylvö, vihankylvö, viljankylvö
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kylvö Kielitoimiston sanakirjassa