kykenevyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kykenevyys (40)

  1. se, että on kykenevä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkykeˌneʋyːs/
  • tavutus: ky‧ke‧ne‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kykenevyys kykenevyydet
genetiivi kykenevyyden kykenevyyksien
partitiivi kykenevyyttä kykenevyyksiä
akkusatiivi kykenevyys;
kykenevyyden
kykenevyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kykenevyydessä kykenevyyksissä
elatiivi kykenevyydestä kykenevyyksistä
illatiivi kykenevyyteen kykenevyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kykenevyydellä kykenevyyksillä
ablatiivi kykenevyydeltä kykenevyyksiltä
allatiivi kykenevyydelle kykenevyyksille
muut sijamuodot
essiivi kykenevyytenä kykenevyyksinä
translatiivi kykenevyydeksi kykenevyyksiksi
abessiivi kykenevyydettä kykenevyyksittä
instruktiivi kykenevyyksin
komitatiivi kykenevyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kykenevyyde-
vahva vartalo kykenevyyte-
konsonantti-
vartalo
kykenevyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan kykenevä vartalosta kykenev- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]