kuuroutuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kuuroutuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuuroutua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuuroutuva | kuuroutuvat |
| genetiivi | kuuroutuvan | kuuroutuvien (kuuroutuvain) |
| partitiivi | kuuroutuvaa | kuuroutuvia |
| akkusatiivi | kuuroutuva; kuuroutuvan | kuuroutuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuuroutuvassa | kuuroutuvissa |
| elatiivi | kuuroutuvasta | kuuroutuvista |
| illatiivi | kuuroutuvaan | kuuroutuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuuroutuvalla | kuuroutuvilla |
| ablatiivi | kuuroutuvalta | kuuroutuvilta |
| allatiivi | kuuroutuvalle | kuuroutuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuroutuvana | kuuroutuvina |
| translatiivi | kuuroutuvaksi | kuuroutuviksi |
| abessiivi | kuuroutuvatta | kuuroutuvitta |
| instruktiivi | – | kuuroutuvin |
| komitatiivi | – | kuuroutuvine |