kuuria
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuuria (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuːriɑ/, [ˈkuːriɑ]
- tavutus: kuu‧ri‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuuria | kuuriat |
| genetiivi | kuurian | kuurioiden kuurioitten (kuuriain) |
| partitiivi | kuuriaa | kuurioita |
| akkusatiivi | kuuria; kuurian |
kuuriat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuuriassa | kuurioissa |
| elatiivi | kuuriasta | kuurioista |
| illatiivi | kuuriaan | kuurioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuurialla | kuurioilla |
| ablatiivi | kuurialta | kuurioilta |
| allatiivi | kuurialle | kuurioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuriana | kuurioina |
| translatiivi | kuuriaksi | kuurioiksi |
| abessiivi | kuuriatta | kuurioitta |
| instruktiivi | – | kuurioin |
| komitatiivi | – | kuurioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuuria- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuuria Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]kuuria
- yksikön partitiivimuoto sanasta kuuri
Substantiivi
[muokkaa]kuuria
- monikon partitiivimuoto sanasta kuura