kustos
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kustos (39)
- vartija, valvoja
- kirjaston, taidekokoelman tai tieteellisen kokoelman hoitaja
- akateemisen väitöstilaisuuden virallinen valvoja
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkust̪os/
- tavutus: kus‧tos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kustos | kustokset |
| genetiivi | kustoksen | kustosten kustoksien |
| partitiivi | kustosta | kustoksia |
| akkusatiivi | kustos; kustoksen |
kustokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kustoksessa | kustoksissa |
| elatiivi | kustoksesta | kustoksista |
| illatiivi | kustokseen | kustoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kustoksella | kustoksilla |
| ablatiivi | kustokselta | kustoksilta |
| allatiivi | kustokselle | kustoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kustoksena | kustoksina |
| translatiivi | kustokseksi | kustoksiksi |
| abessiivi | kustoksetta | kustoksitta |
| instruktiivi | – | kustoksin |
| komitatiivi | – | kustoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kustokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kustos- | |
Etymologia
[muokkaa]latinan kielestä, custos
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kustos Kielitoimiston sanakirjassa