väittelijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
väittelijä (12)
- henkilö, joka väittelee, osallistuu väittelyyn
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋæi̯t̪ːeˌlijæ/
- tavutus: väit‧te‧li‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väittelijä | väittelijät |
| genetiivi | väittelijän | väittelijöiden väittelijöitten (väittelijäin) |
| partitiivi | väittelijää | väittelijöitä |
| akkusatiivi | väittelijä; väittelijän |
väittelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väittelijässä | väittelijöissä |
| elatiivi | väittelijästä | väittelijöistä |
| illatiivi | väittelijään | väittelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väittelijällä | väittelijöillä |
| ablatiivi | väittelijältä | väittelijöiltä |
| allatiivi | väittelijälle | väittelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väittelijänä | väittelijöinä |
| translatiivi | väittelijäksi | väittelijöiksi |
| abessiivi | väittelijättä | väittelijöittä |
| instruktiivi | – | väittelijöin |
| komitatiivi | – | väittelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väittelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka väittelee, osallistuu väittelyyn
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- väittelijä Kielitoimiston sanakirjassa