kupo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (vanhahtava) kimppu puituja suoria olkia
- Ana makaili Nuutin talossa uunin päällä kupo olkia vuoteenaan ja loi tutkivan katseen menneisyyteen. (Känä, 1919)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkupo/
- tavutus: ku‧po
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kupo | kuvot |
genetiivi | kuvon | kupojen |
partitiivi | kupoa | kupoja |
akkusatiivi | kupo; kuvon |
kuvot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuvossa | kuvoissa |
elatiivi | kuvosta | kuvoista |
illatiivi | kupoon | kupoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuvolla | kuvoilla |
ablatiivi | kuvolta | kuvoilta |
allatiivi | kuvolle | kuvoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kupona | kupoina |
translatiivi | kuvoksi | kuvoiksi |
abessiivi | kuvotta | kuvoitta |
instruktiivi | – | kuvoin |
komitatiivi | – | kupoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kuvo- | |
vahva vartalo | kupo- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
balttilainen laina[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kupo Kielitoimiston sanakirjassa
Ido[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kupo
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-E
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.