kuosittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuosittaminen (38)
- teonnimi verbistä kuosittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuosittaminen | kuosittamiset |
| genetiivi | kuosittamisen | kuosittamisten kuosittamisien |
| partitiivi | kuosittamista | kuosittamisia |
| akkusatiivi | kuosittaminen; kuosittamisen |
kuosittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuosittamisessa | kuosittamisissa |
| elatiivi | kuosittamisesta | kuosittamisista |
| illatiivi | kuosittamiseen | kuosittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuosittamisella | kuosittamisilla |
| ablatiivi | kuosittamiselta | kuosittamisilta |
| allatiivi | kuosittamiselle | kuosittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuosittamisena (kuosittamisna) |
kuosittamisina |
| translatiivi | kuosittamiseksi | kuosittamisiksi |
| abessiivi | kuosittamisetta | kuosittamisitta |
| instruktiivi | – | kuosittamisin |
| komitatiivi | – | kuosittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuosittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuosittamis- | |