kuorma

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuorma (10)

  1. kuljetusvälineessä yhdellä kertaa kuljettava tavaramäärä; lasti, taakka, kantamus
  2. (sähkötekniikka) virtalähteestä, voimakoneesta tai muusta energiaa tuottavasta laitteesta tehoa ottava ja kuluttava laite
  3. (mekaniikka) jonkin rakenteeseen vaikuttava paine tai voima, usein sama kuin kuormitus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuorma kuormat
genetiivi kuorman kuormien
(kuormain)
partitiivi kuormaa kuormia
akkusatiivi kuorma; kuorman kuormat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuormassa kuormissa
elatiivi kuormasta kuormista
illatiivi kuormaan kuormiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuormalla kuormilla
ablatiivi kuormalta kuormilta
allatiivi kuormalle kuormille
muut sijamuodot
essiivi kuormana kuormina
translatiivi kuormaksi kuormiksi
abessiivi kuormatta kuormitta
instruktiivi kuormin
komitatiivi kuormine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

autokuorma, halkokuorma, heinäkuorma, hevoskuorma, hyötykuorma, keinokuorma, kuorma-auto, kuormaeläin, kuormahevonen, kuormajuhta, kuormakirja, kuormalava, kuormavaaka, lähtökuorma, muuttokuorma, puukuorma, sontakuorma, syntikuorma, tukkikuorma, tuulikuorma, velkakuorma

Idiomit[muokkaa]

  • syödä kuormasta
    1. (kuvaannollinen) ottaa esim. myytäviä tuotteita otetaan omaan käyttöön ja siten vähentää niistä saatavaa tuloa
    2. (kuvaannollinen) olla romanttisessa tai seksuaalisessa suhteessa alaiseensa[1]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kuorma Kielitoimiston sanakirjassa
  • kuorma Tieteen termipankissa