kuolemaantuomittu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuolemaantuomittu (1-C)[1]

  1. kuolemantuomion saanut, ja sen täytäntöönpanoa odottava
    Kuolemaantuomittu teloitettiin ampumalla Utahissa (hs.fi)
  2. (kuvaannollisesti) väistämättä kuoleva tai tuhoutuva, tuhon oma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuolemaantuomittu kuolemaantuomitut
genetiivi kuolemaantuomitun kuolemaantuomittujen
partitiivi kuolemaantuomittua kuolemaantuomittuja
akkusatiivi kuolemaantuomittu;
kuolemaantuomitun
kuolemaantuomitut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuolemaantuomitussa kuolemaantuomituissa
elatiivi kuolemaantuomitusta kuolemaantuomituista
illatiivi kuolemaantuomittuun kuolemaantuomittuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuolemaantuomitulla kuolemaantuomituilla
ablatiivi kuolemaantuomitulta kuolemaantuomituilta
allatiivi kuolemaantuomitulle kuolemaantuomituille
muut sijamuodot
essiivi kuolemaantuomittuna kuolemaantuomittuina
translatiivi kuolemaantuomituksi kuolemaantuomituiksi
abessiivi kuolemaantuomitutta kuolemaantuomituitta
instruktiivi kuolemaantuomituin
komitatiivi kuolemaantuomittuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuolemaantuomitu-
vahva vartalo kuolemaantuomittu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C