kuntouttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuntouttaminen (38)
- teonnimi verbistä kuntouttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuntouttaminen | kuntouttamiset |
| genetiivi | kuntouttamisen | kuntouttamisten kuntouttamisien |
| partitiivi | kuntouttamista | kuntouttamisia |
| akkusatiivi | kuntouttaminen; kuntouttamisen |
kuntouttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuntouttamisessa | kuntouttamisissa |
| elatiivi | kuntouttamisesta | kuntouttamisista |
| illatiivi | kuntouttamiseen | kuntouttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuntouttamisella | kuntouttamisilla |
| ablatiivi | kuntouttamiselta | kuntouttamisilta |
| allatiivi | kuntouttamiselle | kuntouttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuntouttamisena (kuntouttamisna) |
kuntouttamisina |
| translatiivi | kuntouttamiseksi | kuntouttamisiksi |
| abessiivi | kuntouttamisetta | kuntouttamisitta |
| instruktiivi | – | kuntouttamisin |
| komitatiivi | – | kuntouttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuntouttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuntouttamis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kuntouttaa + johdin -minen