kuninkaallinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kuninkaallinen (38) (komparatiivi kuninkaallisempi, superlatiivi kuninkaallisin) (taivutus [luo])

  1. kuninkaaseen tai kuningattareen liittyvä
  2. kuninkaalle tai kuningattarelle kuuluva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuninˌkɑːlːinen/
  • tavutus: ku‧nin‧kaal‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista kuningas (kuninkaa- + -llinen)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuninkaallinen (38)

  1. henkilö joka on kuninkaallista syntyperää

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuninkaallinen kuninkaalliset
genetiivi kuninkaallisen kuninkaallisten
kuninkaallisien
partitiivi kuninkaallista kuninkaallisia
akkusatiivi kuninkaallinen;
kuninkaallisen
kuninkaalliset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuninkaallisessa kuninkaallisissa
elatiivi kuninkaallisesta kuninkaallisista
illatiivi kuninkaalliseen kuninkaallisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuninkaallisella kuninkaallisilla
ablatiivi kuninkaalliselta kuninkaallisilta
allatiivi kuninkaalliselle kuninkaallisille
muut sijamuodot
essiivi kuninkaallisena
(kuninkaallisna)
kuninkaallisina
translatiivi kuninkaalliseksi kuninkaallisiksi
abessiivi kuninkaallisetta kuninkaallisitta
instruktiivi kuninkaallisin
komitatiivi kuninkaallisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuninkaallise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuninkaallis-

Käännökset[muokkaa]