kumonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kumonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kumota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumonnut | kumonneet |
| genetiivi | kumonneen | kumonneiden kumonneitten |
| partitiivi | kumonnutta | kumonneita |
| akkusatiivi | kumonnut; kumonneen | kumonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumonneessa | kumonneissa |
| elatiivi | kumonneesta | kumonneista |
| illatiivi | kumonneeseen | kumonneisiin kumonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumonneella | kumonneilla |
| ablatiivi | kumonneelta | kumonneilta |
| allatiivi | kumonneelle | kumonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumonneena | kumonneina |
| translatiivi | kumonneeksi | kumonneiksi |
| abessiivi | kumonneetta | kumonneitta |
| instruktiivi | – | kumonnein |
| komitatiivi | – | kumonneine |