kumartunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kumartunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kumartua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumartunut | kumartuneet |
| genetiivi | kumartuneen | kumartuneiden kumartuneitten |
| partitiivi | kumartunutta | kumartuneita |
| akkusatiivi | kumartunut; kumartuneen | kumartuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumartuneessa | kumartuneissa |
| elatiivi | kumartuneesta | kumartuneista |
| illatiivi | kumartuneeseen | kumartuneisiin kumartuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumartuneella | kumartuneilla |
| ablatiivi | kumartuneelta | kumartuneilta |
| allatiivi | kumartuneelle | kumartuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumartuneena | kumartuneina |
| translatiivi | kumartuneeksi | kumartuneiksi |
| abessiivi | kumartuneetta | kumartuneitta |
| instruktiivi | – | kumartunein |
| komitatiivi | – | kumartuneine |