kumartava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kumartava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kumartaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumartava | kumartavat |
| genetiivi | kumartavan | kumartavien (kumartavain) |
| partitiivi | kumartavaa | kumartavia |
| akkusatiivi | kumartava; kumartavan | kumartavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumartavassa | kumartavissa |
| elatiivi | kumartavasta | kumartavista |
| illatiivi | kumartavaan | kumartaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumartavalla | kumartavilla |
| ablatiivi | kumartavalta | kumartavilta |
| allatiivi | kumartavalle | kumartaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumartavana | kumartavina |
| translatiivi | kumartavaksi | kumartaviksi |
| abessiivi | kumartavatta | kumartavitta |
| instruktiivi | – | kumartavin |
| komitatiivi | – | kumartavine |