Siirry sisältöön

kumartaa

Wikisanakirjasta

Suomi

Verbi

kumartaa (54-K) (taivutus[luo])^[1]

mennä kumaraan asentoon tois(t)en edessä

Ääntäminen

IPA: /ˈkumɑrt̪ɑːˣ/
tavutus: ku‧mar‧taa

Etymologia

johdos adjektiivista kumara (konsonanttivartalo kumar- + johdin -ta- + infinitiivin tunnus -a) ^[2]

Käännökset

1. mennä kumaraan asentoon tois(t)en edessä

englanti: bow
ranska: s'incliner, faire la révérence

ruotsi: bocka
unkari: meghajol, meghajlít

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: kumarrus, kumartaminen
verbit: kumarrella, kumartua

Aiheesta muualla

kumartaa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 54-K
↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kumartaa&oldid=4702412”